Kymmenen kuolemansyntiä työpaikalla – osa 7, alisuorittaminen

Paljonko on riittävästi? Tähän kysymykseen törmätään ihmisten työmäärän mitoittamisessa. Yhteiskuntasopimusneuvotteluissa on puhuttu työajan pidentämisestä sadalla tunnilla vuodessa. Mihin se riittää vai onko se liikaa? Miten pitempi työaika vaikuttaa aikaansaavuuteen ja tuottavuuteen? Lisääkö se sitä, vai jopa heikentää entisestään?

Työn mitoituksessa (eli työhön kuluvan ajan määrittämisessä) puhutaan joutuisuudesta. Normaalijoutuisuus tarkoittaa työtehtävään sopivalla työtavalla, keskinkertaisilla taidoilla, keskinkertaisella työhalukkuudella ja normaaleissa olosuhteissa tehtävän työn aikaansaavuutta. Eli tällä työtahdilla ei vielä pääse tulemaan hiki. Normaalijoutuisuuden eräs yleisesti käytetty mittari on korttipakan (52 korttia) jakaminen neljään kasaan kortti kerrallaan. Normaalijoutuisuuden saavuttamiseksi siihen saisi kulua 30 sekuntia. Kokeilepa!

Joutuisuuteen vaikuttavat työntekijän taito, työhalukkuus (intensiteetti) ja vallitsevat olosuhteet. Eri osa-alueiden parantuessa paranee myös työn joutuisuus, jota kautta paranee myös paljon puhuttu tuottavuus. Kun nämä kolme osa-aluetta ovat tasapainossa keskenään, saavutetaan paras työhyvinvoinnin taso. Oppimisen myötä ihminen pystyy tekemään yhä vaativampia työtehtäviä normaalilla työn joutuisuudella.

Joutuisuuteen ja aikaansaavuuteen vaikuttavat merkittävästi myös työmenetelmät. Tuottavuutta ei paranna se, että tehdään turhaa työtä tai sellaista, jota joudutaan korjaamaan jälkeenpäin. Turhaa työtä kutsutaan hukaksi, ja sitä poistamalla saamme parannettua niin tuottavuutta kuin työn mielekkyyttäkin. Turhat etsiskelyt, siirtelyt ja liikuttamiset vievät huomaamattamme kohtuuttoman paljon aikaa.

Jos ihminen tietoisesti alisuorittaa työssään, on hänellä silloin syystä tai toisesta paha olo. Normaalia on, että joskus tulee heikkoja päiviä, mutta jatkuessaan se uuvuttaa ihmisen ihan samoin kuin ylikuormituskin. Työelämän tutkijat puhuvat burnoutinsukuisesta ilmiöstä nimeltä boreout. Boreout on työhön tylsistymistä ja pitkästymistä, jolloin työssä käymisestä tulee innotonta. Epämotivoituneen työntekijän on vaikea saada hommiaan tehtyä.

Millainen on sinun työmotivaatiosi? Mitkä asiat siihen vaikuttavat parantavasti ja heikentävästi, ja mitä niille pitää tehdä? Esimiehen tehtävänä on auttaa työntekijää onnistumaan työssään ja sitä kautta edistää työmotivaation parantumista.

0 kommenttia

Kommentoi

Osallistu keskusteluun!
Jätä kommenttisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *